...joka on siis vähäinen.
Viime yönäkin valvoin taas kolmeen asti, heräsin ensimmäisen kerran puoli kuudelta, sen jälkeen puoli seitsemältä kun Justus oksensi sänkyyn leluhiiren, jonka se ilmeisestikin oli varastanut töistä ja niellyt nopsaan, etten ehdi ottaa sitä siltä. Huoh.

Toissayönä makailin vaan valveilla ja katselin kattoon.

Töissä jaksaminen on melko villiä kun ei tuu nukuttua ehkä ihan niin paljon ku pitäis. Tämä viikko on ollut iltavuoroa, samoin ku ens viikkokin. Vähän hassua kun menee sitten illasta taas niin ylikierroksille ettei osaa rauhottua kun on yliväsynyt.

Hrmph. Mahtava noidankehä. Ehkä tämä tästä.