Heräsin tuossa hetki sitten sohvalta, ja nyt on paikat vähän jumissa.
Väännyin olkkariin nukkumaan vähän ennen kuutta aamulla, kun kättä
särki taas niin saatanasti etten saanut unta, raivostutti ja kiukutti
ja itketti ja sattui. En halunnut häiritä miestä, jonka herätyskello
soi puoli seitsemältä, ja vaihdoin maisemaa.
Lopulta uni tuli, kuulin unen läpi kun mies lähti töihin ja sen jälkeen seuraavat muistikuvat onkin tästä hereilläolosta.
Toivottavasti tää särky menis nyt tän päivän aikana jo ohi, en haluais enää syödä yhtään pipilääkettä.
Asiasta kukkaruukkuun, taas eilen tuli todettua, että mun työpaikalla
vallitsee Kielon suhteen Murphyn laki. Vaikka koko päivän ois ollu
hiljaista kuin huopatossutehtaalla, vaan pari asiakasta, niin
VÄLITTÖMÄSTI kun Kielo tulee käymään että voitais hörppiä kaffet ja
porista siinä keittiössä, niin tupa täyttyy asiakkaista. Piru vie että
harmittaa. Onneks me kuitenki löydetään aina jostain sopiva rako
kahvittelulle, harmi vaan ku molemmilla on sellaset aikataulut nykyään
että mennään aina ihan ristiin :( .
Äh... mun piti kirjoittaa pitkä teksti siitä miltä elämä tällä hetkellä
maistuu, mutta ei siinä taida tällä päällä tulla nyt mitään. Korvaan
koskee ja kättä särkee, joten taidan vaan juoda kahvia ja painua koiran
kanssa ulos.
tiistai, 14. marraskuu 2006
Kommentit