Päätä särkee.
Neljättä päivää putkeen. Tänään sain otettua luurin käteen ja soitettua lääkärille, eihän tästä helvetti tuu enää yhtään mitään jos mun viikoista puolet alkaa mennä siihen että illat makaan työpäivän jälkeen päänsäryssä sängynpohjalla ja nieleskelen oksennusta, joka kaikin voimin yrittää vähän väliä puskea ylös kurkusta. Toivottavasti saisin jotain selvyyttä asiaan, edes sen Virallisen Migreenituomion, että osattais alkaa hoitaa tätä. Migreenistähän kyllä kielii se, että parhaimmillaan toisesta korvasta häippäsee kuulo enkä uskalla liikuttaa silmiä kun pelottaa että taju lähtee. No, torstaina se selviää.

Viikonloppu meni kutakuinkin näin:
Perjantaina menin nukkumaan päänsäryn vuoksi jo kahdeksalta  ja vetelinkin levottomia sikeitä aamuyhdeksään, jolloin kello herätti mut työmaan iloihin. Työpäivä meni nopsaan, hetkeksi särkykin hellitti kun ei kiireessä ehtinyt ajatella sitä ollenkaan. Kotiin päästyäni tuo iltojeni ilo taas saapui seurakseni ja otin parin tunnin tirsat päästäkseni siitä eroon. Vaan eiiiiii, siellä se taas kurkki nurkan takana kun avasin silmät. Taas nappia huuleen ja sormet ristiin että kipu häipyisi. Vaan eipä häipynyt, ennen kuin yhden jälkeen yöllä, jolloin luovutin ja painuin yöunille.

Sunnuntaina helpotti sen verran, että päästiin miehekkeen kanssa lenkittämään koira ja hoitamaan muutenkin vähän normaaleja kotiaskareita kuten sapuskan kokkailua. Iltapäivästä tuttu jyskytys saapui jälleen vieraakseni, tällä kertaa vasemmalle puolelle päätä. Siitä mä olin kyllä yllättynyt, haa, mun päänsärylläni on mielikuvitusta! Normaalisti kun jomotus tuntuu aina oikealla ohimolla, tällä kertaa se oli muuttanut hetkellisesti vasemmalle puolen takaraivoon. Loppupäivän makasin sohvalla telkkaria katsellen (hii, mun ikivanha kaveri oli MTV kolmosen Ennätystehtaassa PYÖRITTÄMÄSSÄ PÄÄNAHKAANSA :D ), uni ei tullut kun perjantaina ja lauantaina tuli koisattua vähän varastoon. Gothikan jälkeen painuttiin kuitenkin vihdoin ukon kanssa molemmat punkan pohjalle.

Tänään rakas ystäväni herra Päänsärky onkin sitten vieraillut ilonani parin tunnin välein. Nyt jyskyttää taas taukoamatta, tosin sen verran lievästi että jaksan jopa istua koneella ja touhuilla jotain pientä. Vituttaa silti.

Huh! Tulipahan purkauduttua. Mutta eiköhän tää tästä, huomenna on taas uusi päivä, työsellainen. Sunnuntaina pääsen kynttiläkutsuille ja lauantaina on serkun kolmekymppiset. Toivottavasti siihen mennessä herra Päänsärky päättää muuttaa johonkin toiseen osoitteeseen, mielellään vaikka pampalle. Kunhan ei asetu mihinkään pieneen sievään pampakaniiniin...

Taidanpa painua katsomaan Ozin loppuun ja sitten unille. Toivottavasti Nukkumatti kuitenkin muistaa vielä tämän osoitteen. Voisivat hetkeksi vaihtaa asuintiloja herra Päänsäryn kanssa.
Harvinaista, tällä kertaa meidän asunnossa ei soi edes musiikki.