Moi taas.
Ilmotin tänään Sallin Tornion koiranäyttelyyn heinäkuulle, kävin pari tuntia töissä ja sain keikkahommatarjouksen toisaalta. Otin sen vastaan.

Toivon voittavani liput Provinssirockiin jostain, Nine Inch Nails on pakko nähdä.

Katsoin tänään putkella kaikki Placebon musiikkivideot dvd:ltä. Sellaista kuvan ja äänen yhdistelmää ettei taas meinannut pää pysyä perässä, uskomatonta, sen jälkeen ei hetkeen voinut kuin istua ja huokailla.

Mistä tulikin mieleen.. Mulla on ikävä Elinaa, tajusin tänään. Tai no, oon tajunnut sen jo kuukausia sitten, mutta tänään se ajatus pamahti päähän kuin metrinen halko.
Pari vuotta takaperin me oltiin kuin paita ja perse, molemmilla omatkin kaverit mutta yhdessä silti jotain hassua, luettiin toisiamme kuin avointa kirjaa, tultiin toimeen ilman sanoja, vaan olemalla olemassa.
Vaan kuten liian usein käy, tuokin ystävyyssuhde vaan kuihtui kokoon, katosi.

Viikonloppuna juhlittiin miehen valmistujaisia, oli kivat pienet juhlat.

Ehkä käytän vielä Sallin ulkona ja menen nukkumaan, muuten tulee yliväsymys ja uni vasta huomenna iltapäivästä.