Ylämäkeä, alamäkeä, ylämäkeä, alamäkeä. Vittu mä en jaksa tätä sahaamista.
Haluan sen kämpän, mun pää ei kestä olla täällä. Mä haluan
rauhoittumaan, vaikka mua ahdistaa ajatus yksinolosta ihan
jumalattomasti. Mä en vaan enää pysty tähän. Voi vittu.
Mä oon kyllä niin loistava sotkemaan asiani että enpä tiedä tällä hetkellä ketään muuta joka ois yhtä pihalla ku minä.
AH-DIS-TAA. Isosti.
perjantai, 16. helmikuu 2007
Kommentit