Hohhoijaa. Toissapäivänä oli ystävän läksiäiset. Luoja että tuntuu
oudolta, mun vanhin ystäväni muuttaa satojen kilometrien päähän
minusta. Aika haikea olo. Perjantaina käytiin jo mutka sen uudessa
kotikaupungissa viemässä vähän tavaroita ja kirjoittamassa
vuokrasopimus. Paluumatka vedettiin Batteryn voimalla ja huudettiin ja
laulettiin täyttä kurkkua ettei nukahdettais. Perillä Kemissä oltiin
about kahdelta yöllä. Huhhei.
Elämä on tylsää. Mutta silti ihan kivaa. Tavallaan. Haluttais hirveenä
reissailla, käydä vielä kerran Kokkolassa kun rahantulo loppuu ja nyt
olis vielä varaa. Muutenkin on vähän sellanen olo että jalat veis minne
vaan ku antais niiden mennä. Äsken kävin Sallin kanssa tunnin lenkin ja
tuntui että oisin voinut kävellä vaikka Ouluun. Sallista puheenollen,
käytiin eilen montuilla ja likka sai olla koko lenkin ajan irti kun ei
ollut muita, härrekyyd että se juoksi LUJAA. Ja tuli luokse
pienimmästäkin vihjeestä. Tänään lenkillä se seurasi hihna löysällä jos
käskin, eli kuonopantaakaan ei tarvittu. Olen ylpeä, oon saanut jotain
menemään sen kaaliin.
Vaan lähdenpäs tästä vaikka pelailemaan popcapin pelejä, ei oikein ajatus kulje.
Nyt soi: Disturbed - Shout
"And when you've taken down your
guard. If I could change your mind, I'd really love to break your
heart. (Break break break break) I'd really love to shout, shout, let
it all out, these are the things I could do without.."
maanantai, 5. syyskuu 2005
Kommentit